You were my favorite hello and hardest goodbye

Mun lyhyen ratsastusurani aikana oon menettänyt monta tärkeää hevosta. Kahdelle niistä oon ehtinyt sanoa hyvästit. Tänään oli toinen niistä kerroista.

Muistan niin hyvin sen päivän, kun sain ensimmäisen sähköpostin Santun omistajalta. Siinä oli kuva raudikosta hevosesta joka katsoi korvat hörössä kameraan. Se oli se hetki, kun mä päätin että "tota hevosta mä alan vuokraamaan". Muistan miten mua hävetti koeratsastuksessa, kun Santtu vei mua kun märkää rukkasta - ympäri kenttää. Muistan miten voittajaksi tunsin itseni, kun sain Santun ensimmäisen kerran myötäämään kunnolla ja miten paljon hymyilin kun olin hypännyt 90cm esteen sen jälkeen kun olin jännittänyt ristikon hyppäämistä sen kanssa.

Niin monia muistoja vain tulee mun mieleen, eikä mua enää harmita etten ole saanut videomateriaalia kaikesta. Olisihan se ollut kiva yrittää taltioida kameraan se tunne mikä tulee kun laukkaa maastossa niin kovaa kun hevonen menee, kahlailee lumihangessa tai kävelee vaan ilman satulaa rennosti metsässä. Mutta ne on niitä parhaita hetkiä, kun on ollut vaan minä ja Santtu. Ja ne muistot kyllä säilyy vaikkei niistä olisikaan konkreettista muistoa.

On niin vaikea selittää muille, miltä tuntuu hyvästellä joku itselle rakas. Oli se sitten eläin tai ihminen, se tuntuu aina pahalta ja lopulliselta, ja sen jälkeen on aina vähän tyhjä olo. Kuvitelkaa, että teillä on ystävä jolle voi kertoa kaiken mitä mielessä liikkuu, ilman että se kertoo sitä kenellekään. Semmonen ystävä kenen luokse kun menee, voi unohtaa kaiken stressin ja pahan mielen. Sellainen joka saa hymyn huulille huonoinakin hetkinä. Ystävä, joka yhdessä sekunnissa saa teidät melkein itkemään ja seuraavassa nauramaan ja tuntemaan ittensä maailman onnellisimmaksi. Semmonen jonka kanssa kun on, tietää että kaikki on hyvin. Jonka kanssa voi olla täysin oma itsensä. Sellanen joka opettaa joka kerta jotain uutta susta itsestäsi, rohkaisee sua ylittämään itsesi ja nauttimaan pienistäkin asioista.

Kuvitelkaa, että sanotte sille ystävälle hyvästit, mutta se ei ymmärrä sitä. Se ehkä odottaa sun palaavan jonain päivänä, tai sitten se unohtaa. Että te ette tiedä milloin näette seuraavan kerran, jos näette ikinä.

Sitten teillä on ehkä hajua miltä musta tuntuu just nyt. Tyhjältä.



Linkki videoon